Mitä tapahtui vuonna 2015?

Kulunut vuosi on ollut aivan mahtava, mutta myös todella rankka, mutta kaikesta ollaan selvitty! Olen todella onnellinen siitä kaikesta, mitä olen saanut tänä vuonna kokea ja helpottunut siitä, että oon saanut selvitettyä vaikeampiakin asioita.

Tässä postauksessa siis aion kertoa kuluneesta vuodesta. Mä haluan keskittyä lähinnä niihin kivoihin asioihin, sillä luulen, että sellaista tekstiä on myös paljon kivempi lukeakin. :)

Pahoittelen kuvien vähäisyyttä. Se johtuu siitä että rikoin tänä vuonna puhelimeni, jolla olen ottanut lähes kaikki kuvani, enkä ole ajoissa siirtänyt kaikkia kuvia koneelle. Itseänikin harmittaa lähes kaikkien kuvieni menetys.

Tammikuusta mieleen jäi Wienin reissu, josta tänne kirjoittelinkin. Halutessasi pääset postaukseen tästä.

Tammikuussa juhlistimme myös isovanhempieni 40-vuotista avioliittoa menemällä isolla porukalla syömään Kotkan Höyrypanimolle. Ja syötiinkin ihan kunnolla ja pitkän kaavan kautta, alkuruuasta jälkiruokaan. Ravintolan henkilökunta tarjosi isovanhemmilleni lahjaksi talon tuoreen täytekakun, joka toimi  jälkiruokana. Tai  mun muistaakseni se oli lahja, en oo ihan täysin varma :D


Helmikuu.. Muistan Tampereen reissun.  Silloin oli eräs Elvis-tapahtuma ja koska isäni on kova elvisfani, niin... Joo. Tuo tapahtuma sattui samaan aikaan, kun isäni 40-vuotis synttärit, joten juhlistimme myös niitä.

Helmikuussa taisi olla myös yhteishaku. (tai sitten se oli maaliskuussa, en muista) Hain lukioon, sillä se tuntui parhaimmalta vaihtoehdolta. Mutta se ei silloin ollut todellakaan varmaa, että sinne pääsisin. Yritin panostaa kouluun enemmän, mikä vei voimia. Moni ei varmaankaan voi edes kuvitella miten paljon olen tehnyt töitä tuosta lähtien koulun eteen.

Maaliskuussa julkaistiin kipinä-suurleirin leirilaulu. Vaikka koko leirin isoshakua ei edes vielä ollut, eli mun pääsy sinne ei  ollut varmaa, opettelin sen ulkoa päivässä. Mä muistan vieläki sen hetken, kun istuin huoneeni lattialla kuuntelemassa tuota kyseistä kappaletta ja samalla kirjoittamassa sen sanoja ylös. Seuraavana päivänä osasin sen ulkoota.

Maaliskuussa meillä oli yhteisvastuukeräys ja siihen kuuluva kiitosmatka Megazonessa. Megazone oli mahtava!

Huhtikuussa meillä oli isosporukalla kiirastorstain ateria. Me tehtiin silloin tortilloita ja ruokailtiin  yhdessä. Ja sen jälkeen mentiin myös kiirastorstain messuun.

Huhtikuussa olin myös ensimäisellä leirilläni isosena. Sieltä en muista muuta kuin lasten energisyyden sekä sen että jännitin ihan sikana.

Huhtikuussa alkoi  myös kipinän isoshaku! Voi miten innoissani silloin olinkaan. Tuota päivää olin odottanut. Mutta viimeestään silloin aloin miettimään, että mitäs jos en pääsekkään? Mitä mä sitten teen? Kipinä oli mulle tärkeä, mun oli(si) pakko päästä sinne..

Toukokuussa stressi koulun suhteen kasvoi, mutta yritin antaa kaiken kuitenkin mennä omalla painollaan. Peruskoulua oli kuitenkin jäljellä enää alle kuukausi, niin kaikki mahdollinen oli kyllä jo tehty.

Me lähdettiin isosporukalla Tampereelle kirkon nuorisopäiville (allaolevat kuvat ovat sieltä)
Oltiin siis viikonloppu Tampereella. Me majoituttiin siellä jonkin koulun liikkasalissa, ihan  jännä kokemus sekin. Kirkon nuorisopäivillä meillä oli erilaisia vapaasti kierrettäviä rasteja ja ohjelmia, suurinosa niistä oli oikeasti mielenkiintoisia  Rastit oli sijoiteltu ympäri Tamperetta ja mua vähän kuumotti liikkua siellä, kiitos huonon suuntavaistoni. Hyvin siitä kuitenkin selviydyttiin!
Tapahtuma pättyi sunnuntaina särkäniemeen, jossa oli hyvipuistomessu ja Pekka Laukkarinen trion keikkaan. Loppupäivä saatiin pyöriä vapaasti laitteissa. Sitten lähdettiin ajamaan Kotkaan.

  

                                 Iltaohjelmaan kuului rentoa yhdessäoloa ja laulamista..

Perjantai-iltana oli myös Risti-rock niminen konsertti, jossa monet eri bändit soittivat hengellisä musiikkia. Tuo konsertti ei kyllä ihanollut mun juttuni, nimittäin "jysky" musiikki ja välkkyvät valot on aika.. äähyänh..yök.

           
Luokkaretki Helsinkiin ja Suomenlinnaan oli toukokuun lopussa. Ihan kiva päivä sekin.

Meillä oli myös vapaaehtoinen tetti ja mä olin yhdessä ravintolassa Langinkoskella. Tosi kiva kokemus!

Toukokuun paras juttu oli ehdottomasti se hetki, kun sain tietää pääseväni kipinä-leirille isoseksi. Siis mä olin niin onnellinen. Sitä leiriä olin odottanut neljä vuotta, mutta vielä  pitäisi malttaa odottaa kaksi kuukautta.. Mä ihan oikeasti rupesin itkemään ilosta ja onnesta kun sain sen viestin! :)

Meillä oli myös viimisellä viikolla ysienpäivä. Olin kissa. En aluksi meinannut pukeutua miksikään, koska en ollut varma, että uskallanko ja kehtaanko. Sitten keräsin siihen rohkeutta ja uskalsin! :) Olin mä aika söpö. Mulla ei oo enää tosta asusta muita kuvia jäljellä, mutta mulla myös valkoiset polvisukat ja mustavalkoinen hame sekä valkoinen häntä.

Lopetin siis peruskoulun toukokuussa. Edellis jouluna mun keskiarvo oli ollut reippaasti alle seiskan, mutta nyt olin nostanut sen, 7.2:een. Olin onnistunut ja iloinen, voisin sittenkin päästä lukioon. Olin myös erittäin onnellinen siitä että pääsin pois tuosta koulusta ja saisin aloitttaa kaiken alusta.

Sitten jotain kesäkuusta... Yhtesihaun tulokset julkaistiin 11.6, joten odotin sitä päivää todella paljon  ja stressasin sitä ihan hirveästi. Tuona päivänänä tuolosten piti olla koulun nettisivuilla kahdekselta aamulla, joten mulla oli  herätys silloin kahdekslta. Mutta eipä nuo olleet silloin vielä tulleet, mua jännitti ihan hirveesti, mutta kävin silti nukkumaan takasin. Heräsin uudelleen 12 maissa ja katsoin uudelleen koulun nettisivut.  Ja vihdoin ne oli siellä. Mä  olin päässyt Kotkan Lyseon ympäristölinjalle! Olin niin helpottunut.Se kaikki työ jota tein sen eteen oli kannattanut.

 Kesäkuussa piti käydä myös lukiolla ilmottautumassa ja tekemässä lukkarit ekalle vuodelle. Siellä meni jotain 4 tuntia ja se oli aika kamalaa. Kun kaikki oli uutta ja oli vielä lomaki.

Stten vihdoin koin olevani lomalla!

Me käytiin kesäkuussa lintsilläkin.

Juhannus vietettiin Berliinissä. Ja mua todella harmittaa ne kuvat jotka on siinä rikkinäisessä puhelimessa, joka ei  suostu käynnistymään..

Heinäkuussa oli mun 16-vuotis synttärit ja me oltiin silloin, tosin muissa merkeissä, Leppävirralla. Siellä oli taas eräs Elvis-tapahtuma... Sekin on tavallaan perinne, mutta paikkakunta vaihtuu joka vuosi. Tänä vuonna en siis viettänyt synttäreitäni mitenkään. Tosin mun mamma oli edeltävällä viikolla leiponut mulle juustokakun ja "mansikkapitsan" ja sitten me yhdessä kahviteltiin ihan perheen kesken.

Ja VIIMEIN koitti se päivä jota olin odottanut kaikista eniten, nimittäin 22.7 eli se päivä jolloin alkoi kipinä!

Sitä iloa ei voi edes kuvailla sanoin. Mut kipinälle pääsy ja se leiri itsessään oli mulle ihan mielettömän tärkeä. Olin siis ollut neljä vuotta sit samaisella leirillä leiriläisenä (tuo leiri järjestetään joka neljäs vuosi) ja jo sen leirin toisena päivänä sanoin haluavani uudelleen, koska siellä oli ihan mahtavaa. Ja tuon kyseisen leirin jälkeen mä oikeasti itkin monta päivää, koska mulla oli ikävä sinne. 

Ja sen kokemuksen sain uudelleen!! Kipinällä oli aivan mielöttämän mahtavaa ja leiri oli todellakin super mahtava. 

Tein kipinästä myös oman postauksen, siihen pääset tästä

Kipinä oli ehdottomasti vuoden paras juttu.. ja jo nyt odotan sitä seuraavaa... joka on vuonna 2019. Mä niin tahtoisin sinne, pelkäänpä vaan että oon silloin liian vanha isoseksi :D Toi leiri on vaan sellanen et sinne on pakko  päästä takasin. 

Elokuussa alkoikin sitten lukio. Me käyttiin myös Frankfurtissa tekemässä pieni viikonloppureissu. Frankfurt on ihana kaupunki. Me oltiin jossain vähän syrjäisemässä kylässä, joka oli tosi kaunis ja meidän hotelli oli mukava. Siellä ei kyllä puhuttu lähes yhtään englantia vaan melkein ainoataan saksaa, joten monesti kävi niin että mä jouduin tulkiksi. Mä luin peruskoulussa siis 7 vuotta saksaa.

Olin yllättynyt siitä, että ei lukiossa ollutkaan niin rankkaa. No, ehkä se oli vain alakuhuummaa, sillä onhan se nyt aika rankkaa kun on niin pitkiä päiviä. Joka tapauksessa pidän lukiosta. Ja  mulla on siellä paljon helpompaa kuin peruskoulussa. Tarkoitan lähinnä siis sitä, että mun on helpompi olla siellä, kuin esimerkiksi  yläasteella oli. 

Syyskuussa oli eka koeviikko. Olin silloin kipeänä ja kyllä, menin tekemään ne kokeet kipenänä. Mulla oli kuumetta ja järkyttävä nuha. Mutta hyvin niistä  kokeista selvittiin silti.

Lokakuussa oli syysloma ja silloin me oltiin Helsingin kirjamessuilla, jälleen kerran elvisjuttujen taka. Iskällä ja sen elvisjärjestöllä oli siellä oma myyntipöytä, niin oltiin kirjamessuilla se koko aika. Itse pyöriskelin siellä aika paljon, mutta myös olin siinä meidän pöydällä ja yritin lukea samalla yhtä kirjaa äidinkielen tehtävää varten.

Syyslomalla vietin myös yhden yön kirkossa :D Se oli sellainen isosten perinne. Tästäkin löytyy postaus, johon pääset tästä 

Marrakuussa olin taas leirillä isosena, siellä oli taas tosi kivaa! Ne lapset on kyllä tosi kivoja ja energisiä :D

Meillä oli myös marraskuun lopussa isosten joululeri, ja kuten ehkä arvata saattaa, myös siellä oli tosi kivaa. Meitä oli siellä vajaa 90 nuorta viettämässä aikaa yhdessä. Olen ollut tuolla leirillä jo kaksi kertaa, ja myös ensi vuonna olisi tarkoitus mennä.

Marras-joulukuun vaihteessa oli toinen koeviikko. Nuo kokeet meni aivan tosi hyvin! Mä siis olen tehnyt lukiossa todella paljon töitä koulun eteen ja oon ollut sen suhteen myös stresssantunut... mutta pikkuhiljaa mennään kohti parempaa! :) 

17.12 lähdin yksinään Porvooseen katsomaan Pekka Laukkarinen trion joulukonsertin. Jälleen kerran huonon suuntavaistoni takia kuumotti lähtä yksinään vieraaseen kauounkiin, mutta se ehdottomasti kannatti sillä tuo konsertti oli aivan ihana. Tykkään muuttenkin heiädän musiikista paljon, sillä se on niin iloista ja mukaansa  tempaavaa. Heidän musiikkinsa saa minutkin iloiseksi. 

Ja nuo kaikki kolme ovat tosi mukavia tyyppejä. Mun piti odottaa bussia kaksi tuntia, joten jäin tuon konsertin jälkeen hengailemaan sinne konserttipaikalle ja vaihdoin muuman sanankin heidän kanssaan.

Sain myös tuona päivänä "joulutodistukseni", vaikka tiesin jo kaikki numeroni, ne kun saa jo kokeenpalautuspäivänä. Mun keskiarvo oli 7.4, mikä on parermpi kun mulla on vuosiin ollut! Olin niin iloinen. Jälleen kerran pakko sanoa, että se kaikki työ on kannattanut. Ja lomalle pystyi jäämään hyvällä mielellä. 

Ja nyt lomalla ollessani olen yrittänyt rentoutua ja kerätä voimia kevätlukukaudelle. Tavoitteenani on nostaa keskiarvo kasiin tai ainakin lähelle sitä. 

Lomalla olen myös valvonut myöhään ja nukkunut pitkään. Unirytmini on perseellään. Onneksi lomaa on vielä viikko, niin on aikaa korjata se. 

Kuten jo alussa sanoin, kulunut vuosi on ollut mahtava, mutta myös rankka. Vuoteeni kuului paljon bussissa istumista ja paljon mukavaa yhdessä oloa. Stressiä koulun suhteen ja muutenkin vaikeita hetkiä. Vuoteeni mahtui myös paljon muutakin, mitä en tässä maininnut, mutta tässäpä ne tärkeimmät.

Haluan kiittää kaikkia jotka ovat olleet osallisena tässä vuodessa ja tehneet tästä vuodesta juuri tämän. Kiitän myös niitä ketkä on zempanneet mua jaksamaan! :)

Hyvää uutta vuotta kaikille! ♥

Minun jouluni

                                                         
                                                           
Hyvät joulut teille jokaiselle!


Koska tein postauksen viime joulustani, ajattelin tehdä myös tästä joulusta, vaikka samalla kaavalla mentiin tänäkin vuonna.

Mä olen sitä mieltä, että aattona pitää herätä aikaisin, joten heräsin kahdeksalta. Aamu meni katsoessa perinteisiä lastenohjelmia ja juodessa glögiä.

Mun iskä ja pikkuveli nukkui melkein  puoleen päivään, joten olin yksin hereillä siihen asti. Mä päätin yllättää ne tekemälllä puuron, vaikka edellis päivänä olin vannottanut että en varmasti tee mitään puuroa. Nimittäin, aina kun olen tehnyt jotakin, on se jäänyt syömättä. Perusteluna: "No ku en mä raatti...." Yllättävää oli se että puuro kuitenkin meni kokonaan.

Yhden maissa mun kummi (=iskän veli) ja isovanhemmat tuli meille ja sitten me lähdettiin hautuumaalle. Hautuumaakierroksen jälkeen mentiin yhdessä syömään isovanhemmille.

Ruoka oli hyvää ja yllätyin itsekin siitä, että en nirsoillut sen suhteen yhtä paljon kuin edellis vuosina.  Mun osaltani possu jäi kyllä lautaselle.

Tässä kuva vain katetusta pöydästä. En viitsinyt ruokaillessa alkaa kuvaamaan. 

          Myös tämän vuoden kunniamaininta menee näille herkuille: viinirypäleille ja juustoille.
          Taivaallista.


Kun oltiin syöty, teki jokainen omiaan. Annettiin ruuan laskeutua. Mäi istuin olkkarissa ja kuuntelin jouluradiota. Tästä jonkun ajan päästä avattiin lahjat. En aio sen kummemmin lahjojani esitellä - ellei sitä joku erikseen pyydä. Mä nimittäin koen sen vähän hölmöksi, ne lahjat kun ei olejoulun tärkein asia. Tykkään kuitenkin tosi paljon kaikista lahjoistani ja olen niistä kiitollinen. Enemmän kiitollinen olen läheisisyäni, joiden kanssa sain viettää joulun. ♥

Kissaa taisi lahjat kiinnostaa enemmän kun mua. Se haisteli paketteja vaikka kuinka kauan,
mutta kun se  huomasi että oon ottamassa kuvaa, se kiinnostui kuusesta.

Lahjojen avaamisen jälkeen juotiin kahvit ja katsottiin tietenkin Joulupukki ja noitarumpu. Sitten mentiin saunaan.

Kotona me oltiin kahdeksalta. Olin päättänyt katsoa elokuvan Jouluntarina, kun en ole ikinä nähnyt sitä kokonaan. No, nytpä olen. Ihana leffa! :)

Ja sitten illalla olin vain koneella. Nukkumaan taisin käydä joskus kolmen jälkeen....

Tänä vuonna mulla ei ollut yhtään joulufiilistä, mikä saatttaa johtua tuosta kamalasta illmastakin.. Tuntui siltä, kuin joulu oltaisi väkisin tehty tyyliin syksyn keskelle. Mä vaan odotan, että tää jouluhumu hiipuisi ja alkaisi arki. Kun mikään ei ees oo auki, kun kaikki lomailee... Noh, ehkä ensi jouluna sitten. :)

Ja hei, saa toki kommentoida, että miten teidän joulut meni?

Leirit on tärkeä osa mua!

Heips!

Nyt mä haluan kirjoittaa aiheesta, joka on mulle erityisen tärkeä eli leireistä. Kerroin jotan mitä tulee mieleen, koska mä en oo suunnitellu tätä mitenkään..

Ensin pitää kyllä kertoa se, että en olis ikinä  mennyt minnekkään leirille, ellei silloinen äitipuoleni olisi mua "laittanut" mua sille ensimmäiselle.

Mä oon aina ollut vähän kotihiiri ja se yritti mua saada lähtemään leirille vaikka kuinka monta kertaa. Ja sit mä kerran suostuin ja sillä tiellä ollaan yhä. Ikinä mua ei siis olla pakotettu mihinkään ja olen silloiselle äitipuolelleni kiitollinen että se sai mut lähtemään.

Mä olin siis 8-vuotias kun menin ensimmäiselle leirille. 

Noh, se ensimmäinen leiri tosin ei ollut niin kiva. 

Tai siis se oli todella uskontopainotteinen, minkä uskon johtuneen melko vanhoillisista ohjaajista, jotka sitten myöhemmin erottettiinkin muunmuassa siitä että he vastusti naispappeutta melkoisen rajusti ja rumasti. 

Siis tottakai leirin kuuluukin olla uskonnollinen kun seurakunnan leirstä kyse, mutta tuolla ei juuri muuta ollutkaan ja se oli 8-vuotiaan minuni mielestä ärsyttävää.

Nykyään kun on nuoremmat ohjaajat, leiritkin on sen mukaisia ja uskonto on oleellinen asia leiriä, mutta ei sitä tyrkytetä.

Tältäkin leiriltä löytyy niitä kivojakin muistoja kyllä. Me huonekaverini kanssa rakennettiin maja meidän huoneeseen ja siellä leikittiin pehmoleluilla. Kaikki vapaa-ajat mevietettiin majassa. Se oli kivaa :D

Sille leirille tuli myös hembölen kotieläintarhan eläimet ja siellä oli mm. mahdollisuus ratsastaa ponilla.

Mä halusin myös lähteä uudelle leirille. Olin silloin 9-vuotta. Sillä leirillä oli jo uudet ohjaajat. Noh, tältä leiriltä en muista muuta kuin sen, että mulla alkoi siellä silmätulehdus ja jouduin lähtä lääkäriin. Mä sain kuitenkin luvan jäädä leirille. Ja loppujen lopuksi se leiri oli tosi kiva vaikka se tulehtunut silmä vähän häiritsikin!

Kolmannella leirillä mulla oliki sit päällä korvatulehdus.. Ja silloinki olin 9 vuotta.

Tästä eteenpäin en muista monennellako leirillä tapahtui mitä, koska oon ollut niin monella leirillä. Joka vuosi 2-4 leirillä. Ja oonkäynyt leireillä sen kahdeksan vuotta, joista viimeisen vuoden ollut isosena´.

Kuitenkin näistä leireistä on tullut tärkeä osa mua. Niistä  tuli aina hyvä olo ja niillä oli aina kivaa! :) 

Jossain vaiheessa leirit oli ainoa paikka, jossa tunsin, että saan olla tälläinen kun olen. Leireillä mutkin hyväksyttiin porukkaan paremmin kun koulussa. Aina edellisen leirin loputtua, odotti seuraavaa. 

Silloin kun mua kiusattiin, leirit tarjos siihen hyvän vastapainon. Leireillä pystyi unohtaa hetkeks kaiken arjen ja olla ilonen. Ne oli yks juttu, mikä autto mua jaksamaan.

Mä en tiedä et mitä kertoisin..

Syy, miksi lähdin isoseksi, on juurikin se, miten tärkeitä leirit on mulle ollu. (Ja on edelleen!) Kiitos tästä kuuluu kaikille isoselle, koska ilman niitä leirit ei ois (ollu) mahollisia. Ja ísoset oli aina tosi kivoja. Mä haluan myös olla osana tätä, koska mulle on tärkeetä, jos mä pystyn tarjoo tän saman jolleki lapselle. :)

Iso kiitos kuuluu myös kaikille ohjaajille. Että neki on aina hyväksyny mut mukaan. Se ei oo mulle itsestäänselvyys.

Leirien tarjoama yhteys on ollut mulle tärkeä ja turallinen paikka kasvaa. Oon ilonen et lähin kerran mukaan ja vielä ilosempi siitä että oon yhä mukana.

Mä toivon että saan olla mukana vielä kauan. Se on mulle tärkeetä.