Heippa!
Vaikka (kesä)loma on juuri aluillaan, palataan hetkeksi koulumaailmaan. Ajattelin julkaista tämän psykologian 2. kurssilla kirjoittamani tekstin, koska sain siitä paljon hyvää palautetta opettajalta. Hänen mielestään mun teksti oli yksi parhaista, joten.. miksei sitä voisi sitten täälläkin sitten julkaista. Teksti käsittelee älylaitteiden vaikutusta ihmiseen eri ikäkausissa. !!!HUOM!! KOPIONTI ON KIELLETTY!!!!
Älylaitteiden vaikutus kehitykseen eri ikäkausissa
Nykyäään jo pienet lapset saavat käsiinsä älylaitteita. Tänä päivänä ei ole ollenkaan yllätys, jos huomaa alle päiväkoti-ikäisellä lapsella esimerkiksi kännykän tai tablettitietokoneen. Vaikka sitä yleensä kritisoidaan, se ei välttämättä ole pelkästäään huono juttu vaan siinä voi olla jotain hyväääkin.
Koska älylaitteilla on niin suuri merkitys nykypäivän maailmassa, on toisaalta hyvä, että niihin saa kosketuksen jo pienenä, sillä silloin taidot oppii helpoiten. Voisi nimitäin olla vähän hankalaa, jos aikuisena työelämässä joutuisi opetella kaiken a:sta ö:hön. Älylaitteita käyttäessä myös lapsen motoriset taidot voivat kehittyä tarkemmiksi, koska yleensä niiden käytössä vaaditaan jonkinlaista sorminäppäryyttä. Sekin on mahdollista, että myös lukutaito voi kehittyä aikaisemmin, koska yleensähän esimerkiksi sovelluksissa tms lukee ko. sovelluksen nimi ja muutenkin pitäää lukea erilaisia asioita ja ymmärtää niiden merkityksiä. Samasta syystä myös vieraiden kielien oppiminen saattaa tulevaisuudessa olla helpompaa, jos sen kanssa ollaan tekemisissä jo varhain.
Älylaitteet eivät kuitenkaan saa olla liian suuressa roolissa lapsuudessa, eikä missäään ikäkaudessa, sillä siinä voi olla jotain negatiivistakin. Jos älylaite lyödäään heti lapsen käteen, saattaa muu kehitys mahdollisesti hidastua. Esimerkiksi puheenkehitys, nimittäin, jos kaikki aika menee ruudun ääärellä, voi olla, että lapsella ei ole ketäään kenen kanssa höpötellä eikä lapsi opi muita sosiaalisia taitoja. Kännykkä tai tabletti kun ei vastaile takaisin eikä se korvaa vanhempien roolia. Älylaite voi olla jonkinlainen väline kehityksessä, mutta kehitys vaatii tuekseen myös paljon muutakin.
Se on muutenkin jotenkin inhottava ajatus, että jo lapsena ikäään kuin tuhlataan aikaa älylaitteiden parissa. Toki ne voivat tarjota kivojakin kokemuksia, mutta entä sitten ne muut? Jos ennen aikaa vietettiin raittiissa ulkoilmassa muiden lasten kanssa, niin mistä sitten nykyäään saadaan tällaisia kokemuksia? Ulkoilman on myös sanottu vahvistavan vastustuskykyä, niin voi olla mahdollista, että tulevaisuudessa lapset ovat useammin sairaana, jos he eivät vietä tarpeeksi aikaa ulkona.
Myös vanhempien älylaitteiden käyttö voi olla haitaksi lapselle. Jos vanhempi roikkuu jatkuvasti älylaitteiden parissa, voi lapsi tuntea arvottomuutta ja merkitsemättömyyttä. Lapsi mahdollisesti ajattelee että ei kelpaa ja tämän käytös muuttuu huonoksi, koska haluaa saada vanhemmaltaan huomiota.
Nuoruudessa älylaitteilla on vielä suurempi merkitys kuin lapsuudessa. Älylaitteita tarvitaan ihan joka paikassa, jopa koulussa.
Älylaitteet voivat haitata nuorten sosiaalisia suhteita, jos kaikki aika käytetäään sosiaalisessamediassa pyörimiseen, eikä aikaa anneta oikeille sosiaalisille suhteille. Pidemmän päälle ajateltuna tämähän voi johtaa pahimmassa tapauksessa myös syrjäytymiseen. Myös silloinkin kun nähdäään kavereita kännykkä on usein kädessä ja kasvot kiinni siinä. Vaikka siis fyysisesti ollaankin läsnä, sitä ei olla henkisesti. Tämä saattaa aiheuttaa toisille osapuolille mahdollisesti arvottomuuden tunnetta sekä tunteen siitä, että sitä toista osapuolta ei kiinnosta oma läsnäolo, joka saattaa heikentäää itsetuntoa.
Älylaite on väline sosiaaliseenmediaan eli someen. Lähtökohtaisesti some on hyvä juttu, mutta siinäkin on melko paljonkin myös huonoja puolia. Some esimerkiksi luo nuorille paljon ulkonäköpaineita. Somessa tapahtuu paljon myös kiusaamista, mikä tietenkin on huono juttu.
On somessa ja älylaitteissa nuorille myös jotain positiivistakin. Esimerkiksi kriittinen medianlukutaito kehittyy, kun eri sivuilla voi lukea samasta asiasta eri tietoa ja sen vuoksi pitäää tarkistaa lähteitä. Eikä muutenkaan pidä uskoa kaikkea mitä lukee, vaan pitäää myös itse ajatella. Näin ollen myös ajattelutaito voi kehittyä. Älylaitteet myös helpottavat arkea, sillä niiden avulla voidaan helposti selvittäää ja hoitaa asioita nopeasti. Esimerkiksi vaikka erilaisten konsertti- ja matkalippujen ostaminen onnistuu helposti jopa kännykällä. Toki voi olla myös niinkin, että älylaitteet tekevät elämän liian helpoksi, eikä kohta enää osata tehdä mitään itsenäisesti. Puolensa kaikella siis.
Yksinäisille nuorille älylaite voi olla väline eräänlaisiin sosiaalisiin suhteisiin, siis nettikavereihin. Somessa on myös esimerkiksi paljon erilaisia vertaistuki ja muita tukipalveluja, joista moni voi hyötyä.
Iäkkääämmille ihmisille älylaitteet voivat olla jopa pelottava juttu, koska heidän mittakaavassaan ja heidän elämänkaareensa nähden ne ovat ihan uusi juttu. Älylaitteet ovat kehittyneet ja lisäääntyneet hurjasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Se on hurjan lyhyt aika ihmisille, joilla on jo pitkä elämä takana. Heidän mielestäään voi olla kummaa, kun melkein kaikki asiat voi hoitaa älylaitteen avulla. Osa saattaa jopa paheksua sitä, mutta toisaalta se voi johtua myös siitä, jos iäkkääämpi henkilö ei itse osaa sopeutua muuttuvaan maailmaan. Heistä voi tuntua myös siltä, että eivät kuulu joukkoon, kun he eivät ymmärrä älylaitteista että miten niitä esimerkiksi käytetäään.
Niille, jotka pysyvät mukana maailman muuttumisessa älylaitteet voivat tarjota helpotusta arkeen. Kuten nuoretkin, iäkkääämmätkin henkilöt voivat hoitaa älylaitteiden avulla asioitaan vaikka kotisohvalta. Esimerkiksi jollekin liikuntarajoitteiselle voi olla suuri helpotus, kun läääkereseptit voi uusia älylaitteen avulla. Toisaalta joitakin henkilöitä, myös nuorempiakin, voi kiukuttaa se, että kaikki siirtyy nettiin.
Tästä voidaan päätellä, että kussakin ikäkaudessa älylaitteet voivat olla sekä hyvä että huono juttu.
Johanna Raussi 1Y
