Tosiaan mulla jatkuu lukio 16.8. Alkaa toinen vuosi lukiota ja matka kohti vuoden päästä alkavaa abivuotta..
Tuo reilu viikon päästä alkava toinen vuosi herättää aika paljon ajatuksia. Toisaalta en uskalla ja jaksa ajatella sitä vielä paljoa, kun kulunut kesä on vienyt niin paljon voimia..
No ihan aluksi, ensimmäisenä päivänä mun pitää marssia opon juttusille. Nimittäin mun lukkari näyttää aivan hullulta! Ensimmäisessä jaksossa mulla on sen mukaan esimerkiksi keskiviikkoisin vain yksi tunti keskellä päivää, ja perjatantaisin ei ole koulua ollenkaan.. Lisäksi sieltä on tippunut joitakin muita valitsemiani kursseja pois. Mitä lie tapahtunut..
On mulla opolle asiaa toisestakin syystä. Käyn ympäristölukiota ja mulle kuuluu sen takia 12 ympäristöpainotteista kurssia, enkä keväällä osannut sovittaa niitä oikein, siis niin että kaikki muutkin kurssit tulisi käytyä. Siellä meni kursseja päällekäin ja joillekkin en mahtunut.. jne.
Kukaan ei auttanut mua keväällä sen kanssa, ja olin muutenkin aivan loppu, etten vaan jaksanut taistella Helmessä sen valinta asian kanssa yksin.
Ehkä mä saan vielä kurssini kasaan jotenkin..
Sitten alkaakin se opiskelu.. Aion tänä vuonna yrittää panostaa enemmän kouluun kuin ykkösvuonna. Toki sekin vuosi meni hyvin, mutta kaikki oli niin jännää ja kiusaamisen loppumisesta oli vasta niin vähän aikaa, että koko ajan jännitin että se alkaisi uudelleen. Onneksi niin ei kuitenkaan käynyt!!
Ykkösvuonna tuntui myös siltä, että meni paljon energiaa stressatessa koulukirjoja. Mä kun en saanut niissä yhtään tukea. Kotoa ei rahaa kirjoihin annettu, ei yhtään. Eikä mulla aina ollut omaa rahaa ostaa niitä. Mistä mä nyt olisin jatkuvasti rahaa saanut, kun ei ollut vakituista työtä ja tuloja? Kävin joitain kursseja ilman kirjaa, ja siitä syntyi ikävää painetta..
Jatkossa mulle järjestyy kirjat muita teitä, joka helpottaa oikeesti todella paljon. Enää ei tarvitse murehtia siitä eikä tarvitse koko ajan olla säästämässä. Aikaa ja jaksamista jää hurjan paljon enemmän siihen tärkeimpään, eli opiskeluun.
En oo vielä päättänyt, että tanssinko wanhat.. Tosin se kurssi mulla on valittuna, mutta saa nyt nähdä. Mulla on niin kamalia muistoja peruskoulun aikaisista paritansseista, että ne laittaa mut empimään. Ei mulla ole edes paria vielä. Enkä tiedä tulisinko sellaista edes saamaan. Ja jos saisin, en tiedä pystyisinkö luottamaan häneen täysin.
Jos päädyn tanssimaan wanhat, haluan sen päivän olevan positiivisella tavalla ikimuistoinen. Sen päivän täytyy olla kiva. Ja omalla kohdallani siihen vaaditaan se, että täytyy ottaa rennosti. Mun täytyy saada pitää kivaa. Ei miettiä sitä mitä muut ajattelee, jos jossain tanssissa astun väärin tai muuten kohellan. Tämä vaatii myös sen, että mä luottaisin pariini, ja parini luottaisi myös muhun.
Haaveilin aina, että lukiossa saan oman prinsessapäivän, kun tanssin wanhat. Ja haaveilen edelleen. Jos saisi yhden päivän tuntea itsensä kauniiksi.. Tuo päivä taitaa jäädä haaveeksi.
Mä pidän mun koulusta. Tavallaan odotan, että arki alkaa ja pääsee takaisin normaaliin päivärytmiin. Näkee ihmisiä. Pääsee opiskelemaan!! Vihdoin sai kunnolla vaikuttaa siihen, mitä ihan oikeasti haluaa opiskella. Mä otin ympäristökurssien lisäksi psykologiaa, filosofiaa, terveystietoa ja uskontoa. Tulevana vuonna on myös mahdollista kirjoittaa joitain aineita, ja itse ajattelin kirjoittaa keväällä terveystiedon, mikäli saan ne kurssit käytyä! :)
Näihin ajatuksiin on hyvä lopettaa tää postaus..
Mä pidän mun koulusta. Tavallaan odotan, että arki alkaa ja pääsee takaisin normaaliin päivärytmiin. Näkee ihmisiä. Pääsee opiskelemaan!! Vihdoin sai kunnolla vaikuttaa siihen, mitä ihan oikeasti haluaa opiskella. Mä otin ympäristökurssien lisäksi psykologiaa, filosofiaa, terveystietoa ja uskontoa. Tulevana vuonna on myös mahdollista kirjoittaa joitain aineita, ja itse ajattelin kirjoittaa keväällä terveystiedon, mikäli saan ne kurssit käytyä! :)
Näihin ajatuksiin on hyvä lopettaa tää postaus..
